Tonttukoulua saimatalolla

Heippa! Taas matkailuopiskelijat ovat järjestämässä tapahtumaa. Tällä kertaa Saima-talon pihalla.

-8'c pakkasta ja kaamea tuuli, kylmä on mutta ihmisiä riittää.
Puuro maistuu ja musiikki soi. Meininki paranee hetki hetkeltä.

Uusia lapsia saapuu taas tonttukoulun antimien pariin. Ihmiset huomaavat tapahtumamme matkalla Tuomaan Markkinoille.

Puuro oli hyvää ja sitä on riittävästi, tosin kylmä pakkasilma vetää ihmisiä kahvilan sisätiloihin.








- Posted using BlogPress from my iPad

Matkailun opiskelijat valmistautuvat jo loppiaistapahtumaan

Matkailutapahtuman järjestäminen ei ole yksinkertaista. Tänään käytiin kokeilemassa erään tapahtuman pajan toteuttamista. Testattiin valoja, kokeiltiin valokuvauspajan vaatteita. Katsokaapas, miten hienoja kuvia kännykällä saa kun käytössä on lisävaloja!



- Posted using BlogPress from my iPad

Kirkkoveneilyä Saimaalla

Kävimme torstaina 13. syyskuuta soutamassa kirkkoveneellä Saimaalla Olavinlinnan ympäristössä. Soudimme kahdessa eri ryhmässä, molempien ryhmien mukana oli myös belgialainen opettaja Caroline. Saimme ihailla kauniita maisemia aurinkoisessa syyssäässä. Aluksi oli vaikeaa löytää yhteistä tahtia, mutta lopulta soutaminen sujui mallikkaasti kaikilta. Reissu oli kaikinpuolin oikein onnistunut, muutamia rakkuloita lukuunottamatta.

12MPT&12MV soutamassa, taustalla Olavinlinna

Pysähdyimme matkalla pienellä luodolla.

Ystäville

Hei kaverit, mitä te teette nyt? Me teemme koko Suomen karttaa.

Metsäretki Varpalassa

Kakkosvuoden matkailuopiskelijat piti meille ykkösvuoden opiskelijoille leiripäivän Varpalassa. Söimme voileipiä, juotiin kahvia ja mehua. Sitten Meidät jaettiin neljään eri ryhmään, ja meitä kierrätettiin eri "pisteissä", joissa meillä oli puuhaa ja erilaisia tehtäviä.
Pisteissä oli aina muutama kakkonen ohjeistamassa, mitä piti tehdä. Mm. tehtävinä oli kalastusta, teltan ja retkikeittimen kokoamista, kirveen heittoa ja eräänlainen suunistamistehtävä.

Kalastaessa sai joko pintaongen tai pohjaongen. Kala ei napannu kovinkaan hyvin, mutta siltikin oli mukavaa. Kalastamisesta ei valitettavasti ole kuvia.

Teltta oli iso neljän hengen teltta, joka piti koota ja purkaa, retkikeitin oli osissa ja piti koota mallikappaleen tavoin.


Taustalla näkyy makuupusseja, joita meille esiteltiin!



Kirvestä heitettiin kolmijalkaisiin puupökköihin.





Tikanheitto oli vaihtoehtona, jos ei kirveen heitosta innostunut.



Suunnistaminen tapahtui metsässä. Siellä oli paljon puolukoita ja mustikoita, joita syötiin vähän väliä. Suunnistaminen oli pareittain, ja toinen oli silmät sidottuina. Eli tavallaan se oli myös luottamustehtävä.





Kun toiset suunnistivat, toiset odottivat vuoroaan pienen pulmatehtävän parissa. Siinä piti saada aukinainen täysi vesipullo pois "aitauksen" sisältä koskettamatta pulloa käsin. Pullon sai pois narulla. Siitäkään ei kyllä ole kuvia harmin paikaksi.

Kaiken kaikkiaan oli tosi mukava päivä, ja toi vaihtelua koulun penkillä istumiselle.

Welcome to Finland, Hungarian fiuk!

Perjantaina 17.8-12 koulullemme saapui neljä unkarilaista vaihto-opiskelijaa; kolme kokki puolen opiskelijaa ja yksi tarjoilija puolen opiskelija.
Lauantaina Varpalassa opiskelijat saivat kokea suomalaista kulttuuria saunomalla ja uimalla sekä tietenkin paistamalla makkaraa ja vaahtokarkkeja :)
Rentouduimme luonnon hiljaisuudessa, keskustelimme englanniksi, tutustuimme hieman toisiimme sekä opettelimme unkarilaisia sekä suomalaisia sanoja.

Toisiin kulttuureihin on todella mielenkiintoista tutustua ja toivottavasti he tulevat viihtymään Suomessa todella hyvin!




Saunan jälkeen pojat uimassa.





Makkaran paistossa :)

Retretissä tutustumassa taiteeseen 17.8.-12

Saavuimme Retrettiin seuraavalla kokoonpanolla; Ryhmät MPT12 ,MV12 ja MPT11 mukanamme tietenkin Anne-Mari ja Tuija.
Tututstuimme mm. Johanna Oraksen, Tykö Sallisen ja Rudolf Koivun taiteeseen sekä erilaisiin luolavertauksiin ja nykytaiteeseen.
Valitettavasti Retretissä ei saanut kuvata tekijänoikeuksien vuoksi.



Matkailualan opiskelijat menossa Retrettiin.




MPT12 opiskelijat tutustumassa Johanna Oraksen taiteeseen.




Toisen vuoden opiskelija ihailemassa taidetta.




Lisää Johanna Oraksen taidetta.

Hei, Jan tässä. Tosiaan tässä haikein mielin on pakattu kamat laukkuun ja lähtö olisi edessä. On kyllä ollut sellainen seikkailu, että tulen muistamaan sen vielä pitkään. Alku oli tietenkin hankalaa ja töissä oli hieman yksitoikkoista, mutta kun uudet tuulet alkoivat puhaltaa ne puhalsivat loppuun asti. Opin uutta ja kertasin vanhaa.

Pietarin kaupunki tarjosi paljon tekemistä ja kokemista kulttuurin ja viihteen muodossa. Seikkailut aamuun asti jäivät päällimmäisenä mieleen. Metrolla oli mukava ja kätevä kulkea. Ihmiset olivat ystävällisiä, vaikka oletin jotain aivan muuta isossa kaupungissa. Ennakkoluuloni venäjää ja venäläisiä kohtaan on murskattu.

Kolmaskin kuukausi olisi mennyt ihan helposti. Työkaverit tekivät oloni kotoisaksi reiluudellaan ja ystävällisyydellään. Heistä ja yhdessä vietetystä ajasta jää lämpimät muistot mieleen.

Rohkeutta, nöyryyttä ja avoimuutta uutta kulttuuria kohtaan mielestäni tarvitsee jokainen ulkomaanmatkaaja ja työharjoittelija. "maassa maan tavalla tai maasta ulos". Pientä ripausta maalaisjärkeä lukuunottamatta.

Dos vidanya Pietari, tulee ikävä, varmasti palaan joskus takaisin.

ALL GLORY


- Gloryhunters

Glorious experience!

Haloo haloo, täällä Antti raportoi viimeistä kertaa! Pari kuukautta sujunut nopeasti ja työskentely on maittanut Kaisun luettelemista kulttuurieroista huolimatta, työporukka on ollut mainiota ja olenkin saanut useita ystäviä täältä. Perjantaina loppuivat työt ja nyt on muutama päivä vapaa-aika ennen Suomeen lähtöä.

Eilen kävimme työkaverini Alecin kanssa katsastamassa Pietarinhovia, joka on siis edesmenneiden tsaarien kesäpalatsi. Jättimäiset puutarhat ja uskomattomat suihkulähteet hivelivät silmää aivan Suomenlahden läheisyydessä sijaitsevassa kompleksissa. Päivä oli polttavan kuuma ja talsimme nelisen tuntia puutarhoissa ja rannalla, joka johti siihen että lähtiessämme jokainen oli väriltään punaisen kärventynyt. Ohessa myös muutamia kuvia hovista.

Illasta lähdimme Sokos Hotel Vasiljevskiin, jossa järjestettin kekkerit Olympia Gardenin sali -ja keittiötyöntekijöille hyvin sujuneen myynnin ja positiivisen asiakaspalautteen ansiosta. Muutkin gloryhunterit tapasivat työkavereitani ja ilta vierähti rattoisasti, niinkuin yleensä juomatarjoilun ollessa ilmaista, köhh. Ennen Narvskayalle paluuta kävimme vielä pienellä yöllisellä kävelyllä ympäri Vasiljevskin saarta.

Tänään olisi vielä muutamia ostoksia suoritettavana, ja loppuviikko menee kamojen pakkauksen, asioiden hoitamisen ja työharjoittelun arviointien merkeissä. Kaupunkia tulee ikävä, mutta vielä enemmän sen asukkaita ja ihmisiä joihin on enemmän tutustunut. Olen saanut useita hyviä ystäviä ja täytyy sanoa että kaikki ennakkoluulot on murskattu, lupaan palata Pietariin vielä uudestaan. Matkailu avartaa, all glory.


- Antti, Gloryhunters

Location:St. Petersburg, Russia

Kiitos ja kumarrus

Noniin, viimeisiä viedään. Täällä Kaisu kirjoittaa mitä luultavimmin viimeiset kuulumiset Pietarista.

Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet Vasilievskyn keittiössä. Luultavasti yksi tähänastisen elämän hämmentävimpiä kokemuksia... Keittiötyöskentely eroaa valtavasti Suomen vastaavasta meiningistä! Valmista tavaraa ei täällä juurikaan näe, lähes kaikki tehdään itse; keittiössä on esimerkisi oma teurastaja ja lihamestari. Kaikki kokkimme suhtautuivat työhönsä suurella intohimolla ja ammattiylpeys huokuu läpi työskentelystä.

Paljon oli toki myös sellaista, jota kovaan työntekoon tottunut suomalainen ei aina jaksanut ymmärtää. Työtahti saattoi ajoittain olla hyvinkin verkkaista, eikä tauoissa kitsasteltu. Hotellissa työskenteli erikseen myös tiskareita, jotka hakivat keittiöstä likaiset astiat ja toivat puhtaita tilalle. Heidän toimenkuvaansaa kuului tiskauksen lisäksi myös keittiön siivous, laitteiden pesu, sekä roskien ja pahvien vienti. Eipä tarvinnut meikäläisen tiskikoneeseen koskea tämän harjoittelun aikana..

Välillä tuntui myös turhauttavalta, koska asioita ei aina hoidettu kettiössä järkevimmällä mahdollisella tavalla. Työnjako oli aina kirjoitettuna päivittäin paperille, eikä siitä juurikaan poikettu. Työnorganisointi ei tainnut olla ihan tuttua kaikille keittiössä työskenteleville kokeille, sen verran hurjan näköistä oli touhu ajoittain, kun iski pienimuotoinen sesonki keittiöön. Myös ruoan säilytys ja yleinen hygieniataso sai aikaan suurta ihmetystä useammin kuin kerran..

Ruoka oli keittiössämme kuitenkin todella hyvännäköistä ja makuista, ja vaikka en keittiössä ehtinyt viettää kahta viikkoa enempää, pääsin silti näkemään runsaasti uusia menetelmiä, raaka-aineita ja tekniikoita.

Tänään sain viimeisen päivän kunniaksi ihanan kukkapuskan, lahjuksia ja mielettömästi mieltäylentävää palautetta. Keittiömestarimme piti kaikenlisäksi puheen, jota siinä sitten pala kurkussa kuuntelin samalla kun muut kokit seisoivat rivissä ja taputtivat. Sain vielä runsaasti pusuja ja halauksia meidän supersöpöiltä kokkipojilta, joten ei voinut jäädä muuta kuin superhyvä fiilis tästä työharjoittelusta.

6 päivää ja oltaiskin jo sitten kotimatkalla... Tosi haikealta tuntuu, vaikka tottakai on jo ihan kiva päästä kotiin. : )

All glory.
Kaisu from
Gloryhunters

Location:Балтийская ул.,Pietari,Venäjä

Palace bridgestä päivää

Jan tässä taas.
Noniin, kun sinne lämpimälle puolelle pääsi, niin alkoi kiinnostuskiikareilla näkymään jo motivaatiota horisontissa. Olen enimmäkseen ollut vastuussa pastoista, keitoista ja lisäkkeistä, mutta olen myös päässyt paistamaan pihvejä ja laittamaan esille annoksia Dans Le Noiriin.
Dans Le Noir on siis ravintola, jossa joutuu luottamaan vain makuaistiin, sillä ravintolassa ei ole lainkaan valoja. Lähes kaikki tarjoilijat ovat sokeita.

On sitä kylmälläkin ala-carte puolella tultu myös käytyä, mukavaa on ollut. Vaihtelu virkistää. Vielä viikko ja takaisin Suomeen :)


- Gloryhunters

Some pics again!

- Gloryhunters

Location:St. Petersburg, Russia

Pakollinen puolivälipäivitys

Eikun vaan hei kaikille, nyt ollaan jo yli puolen välin ja aika on mennyt kyllä tosi nopsaa. Pariin viime viikkoon on mahtunut paljon glorya, sekä pieniä tuntemuksia ikuiseen oravanpyörään jumittumisesta. Jan on sirpaloitunut aamuvuoron aiheuttamaan jatkuvaan väsymykseen, Antti kärsii oravanpyörän perusstressistä ja Kaisu hiihtää edelleen ravintolan salin puolella tarjoilemassa pääosin suomalaisille asiakkaille.

Viime sunnuntaina vietimme päivää lilluen Palace Bridgen kylpylässä. Kahdeksan erilaista saunaa ja kohtuulliset polskimismahdollisuudet tarjosivat kauan kaivattua helpotusta jokaisen gloryhunterin raajoille. Maanantaina hemmottelu jatkui Palace Bridgen ravintolassa illallisella, jonka Sokos ystävällisesti tarjosi kaikille suomalaisille harjoittelijoille. Seura oli hyvää ja oli mukava päästä vaihtamaan kuulumisia muiden suomalaisten kanssa.
Ruoka tosin tarjosi kaikille pienen pettymyksen, odotimme hieman enemmän sapuskalta, jota tarjotaan huippuhotellissa vaativille asiakkaille.

Mutta se siitä, oravanpyörä ornahtelee kohti ensi viikkoa jolloin on luvassa taas henkilökohtaisia blogipäivityksiä kultakin gloryhunterilta. Spakoinai notshi, hyvää yötä, Narvskaya kuittaa. All glory.



- Gloryhunters

Location:St. Petersburg, Narvskaya

From Russia, with love <3

Antti pääsee vaihteeksi blogin kimppuun, ja näin alkuun ajattelin valoittaa kuulumisia täältä Pietarin puolelta. Työt ovat sujuneet mainiosti ja muukin elämä tuntuu joten kuten kukoistavan, toki löytyy huonojakin päiviä kuten meillä kaikilla. Olen sopeutunut elämään täällä erinomaisesti, ja hetkittäin on tuntunut kuin olisi asunut koko pienen ikänsä Pietarissa. Liikkuminen julkisilla kulkuvälineillä tapahtuu rutiinilla ja esimerkiksi kaupoissa asiointi on helpottunut. Näillä eväillä etehen käsin.

Työpaikkani on siis Sokos Hotel Olympic Garden, joka on suunnattu enimmäkseen paljon markusteleville, kiireisille liikemiehille- ja naisille. Kattavat kokous- ja konferenssipalvelut ovat hotellin erikoisuuksia erinäisine varusteluineen. Päivän aikana tarjotaan sekä aamiainen, bisneslounas, että päivällinen, valittavana on myös tottakai ruokalajeja ala carte- listalta.
Itse aloitin työskentelyn tietenkin keltanokka tasolta, joka sisälsi paljon erilaisten asioiden pilkkomista, kuorimista jne. Kokemuksen karttuessa olen tehnyt paljon muutakin, hoitanut lounasta, päivällistä, tehnyt fingerfoodeja ja tilausleivonnaisia, sekä misannut ala carteen vaadittavia komponentteja. Esimerkiksi tänään valmistin päivällisen toisen keiton (gulassi) sekä tein ala carten mise en placea (stroganoff, marinoitua punasipulia, ankkaa confit, grillattua fenkolia jne.). Työporukka on nuorta ja asiansa osaavaa, mukavia, eikä vielä ole tullut erittäin tylsää päivää.

Keskiviikkona kävimme syömässä työkaverini Igorin ja muiden gloryhuntereiden kanssa päivällistä georgialaisessa ravintolassa ja kokemus oli erittäin miellyttävä. Keskiluokkainen hintataso ja maittava ruoka, sekä sisustus ja tietenkin seura loivat mukavan illan. Söimme esimerkiksi perinteistä georgialaista munaleipää, sekä erilaisia hiilillä kypsennettyjä saslikkeja. Kaisu kokeili myös perinteistä lihakeittoa joka oli sekin positiivinen yllätys. Ohessa myös muutama kuva ravintolasta.












Osuuteni taitaa tällä kertaa olla tässä, toivottavasti loppuaika sujuu myös rattoisasti, ja blogia tullaan päivittämään tottakai ajan kuluessa lisää. Huomenna epistolassa uimapukuostoksia ja sunnuntaina myskäytämme jonkin sortin kylpylä- kompleksiin lepuuttamaan työn runtelemia ruhojamme. All glory.
Rakkain terveisin gloryhunter neuvoston jäsen, Antti

Location:Narvskaya, St. Petersburg

Ehkä sittenkin.

Kaikki sittenkin kääntyy parhain päin. Maanantai sattui nyt vaan olemaan huono päivä. Enemmän yritystä ja vähemmän mursuilua. All glory
Terveisin Jan.

Location:Narvskayan kämppä

Privjet ja moikkamoi.

Täällä raportoi tällä kertaa Kaisu.
Yli kahden viikon oleskelun ja työskentelyn jälkeen tämä maa alkaa pikkuhiljaa yhä enemmän hyviä ja huonoja puoliansa.

Työskentelen itse Sokos Hotel Vasilievskissä, joka on todella miellyttävä, eurooppalais-tyylinen boutique-hotelli. Keittiöön en ole vielä päässyt tutustumaan, sillä paikallinen food&beverage manager oli tehnyt minulle täysin omanlaisen suunnitelman, joka sisälsi keittiötyötä ainoastaan yhden viikon. (Olen kyllä jo ilmaissut halukkuuteni hieman toisenlaiseen järjestelyyn ja se otettiin hyvin vastaan.)

Muuten olen ollut työhöni täällä enemmän kuin tyytyväinen. Tein ensimmäiset kaksi viikkoa aamupala-vuoroa ja nyt tulevat kaksi viikkoa tulevat kulumaan iltavuorossa, ala carte-tarjoilun merkeissä. Vaikka työskentely eroaa todella paljon Suomalaisesta tyylistä, sopeutuminen on ollut yllättävän helppoa. Olen huomannut, että hymyllä ja iloisella asenteella pääsee pitkälle ja saa osakseen poikkeuksellisen hyvää kohtelua; sekä asiakkailta, että työkavereilta. Välillä tuntuu, että työkaverit ovat jopa liioitellun ystävällisiä minua kohtaan, mutta parempi niin.

Vasilievskyssä majailee todella paljon Suomalaisia asiakkaita. Tästä johtuen pääsen toteuttamaan itseäni tarjoilijana, työharjoittelijana, opiskelijana, ruokakriitikkona, kartanlukijana, matkaoppaana sekä tulkkina. Tämä sopii minulle paremmin kuin hyvin, ja asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä saadessaan suomenkielistä palvelua ja opastusta. Kortin toiselta puolelta löytyvät Venäläiset asiakkaat, jotka eivät aina suhtaudu alkeellisiin venäjänkielen taitoihini täydellä ymmärryksellä...

En voi sanoa, että tämä oleminen olisi ollut täysin ongelmatonta, päinvastoin. Asuinpaikkamme sijainti, (kuten jo muista kirjoituksista ilmenee) ei ole paras mahdollinen, kun kävelee kahdentoista jälkeen kotiin iltavuorosta. Itse en missään tapauksessa lähettäisi opiskelijoita asumaan tänne, varsinkaan sen jälkeen, mitä paikalliset ovat tästä sanoneet. Esimerkiksi eräs toinen suomalainen, joka työskentelee kanssani samassa hotellissa, kertoi asuvansa Vladimirskayan (ydinkeskustaa) metroaseman lähellä olevassa, ulkomaisille vaihto-oppilaille tarkoitetussa asuntolassa... ja kämppä-kateus iski välittömästi.
Ja täällä, täysin venäläisessä hostellissa, kielimuuri läväytettiin heti päin näköä. KUKAAN ei puhu englantia.

Kaikesta huolimatta, eilen matkustaessani yömyöhään metrolla kotiin kohti Narvskayaa, kelailin itsekseni, että on tää kyllä loppujenlopuksi ihan överi-glorya.

Nyt kuitenkin diippailut sikseen. Kohti vapaapäivää ja Galleria-ostoskeskuksen aiheuttamaa budjettivajetta. Ilalla kutsuu vielä Georgialainen ravintol muiden gloryhunter-jäsenten ja Igorin kanssa.
All glory.

Location:Балтийская ул.,Pietari,Venäjä

Juupelis.

Jan taas tässä raportoi. Kaksi viikkoa kylmää puolta koettu ja sama virsi edelleen kolmantena viikkona. Toivoisin ehkä hieman vaihtelevampaa työtä. Kielimuurikin on aikamoinen joidenkin kokkien kanssa ja asioiden selvitys on välillä hankalaa. Kuten minkälainen aikataulu on, jotta voin säätää työtahtiani jne. Muutenkin tulee vähän orpo olo kun ei tajua mitä ympärillä puhutaan, vaikka luulen jo tajuavani erillisiä sanoja jonkun verran.
Toivon hartaasti, että oletukseni siitä, että töitä ei vain ole riittävästi on oikea, kun keittiössä pyörii lähemmäs 10 kokkia. En haluaisi, että työkavereille jää sellainen kuva, että laiskottelisin. Samoin heidän hymyilevä ja vitsaileva kokkaustyyli eroaa omastani, joka on perus-suomalainen "naama näkkärille, nyt tehdään töitä ja juostaan"- ilme. Toivon, että sitäkään ei luettaisi väärin, mm. Kiinnostuksen puutteena, olen aina täysillä mukana kunhan on jotain tekemistä.
Aika moni on kysyny meiltä kaikilta yleensä töissä, että miksi valitsimme juuri Venäjän. Jos totta puhutaan, niin olen ruvennut itsekin miettimään sitä. Ei sevillassa välttämättä saa kosketusta venäläiseen ruokakulttuuriin. Kulttuuriin kylläkin ja työmoraaliin. Suomalaisilla olisi opittavaa nimenomaan työ-asenteesta, ei aina tarvitse näyttää perseeseen ammutulta karhulta.
Purkkeja avataan ja on sellainen kutina, ettei tuossa keittiössä lihaliemet porise. Ei millään pahalla, mutta tähän asti nähdyillä meriiteillä keittiö ei ole 5-tähden arvoinen. Ala-carte saa olla aika päätähuimaavaa toimintaa jos se korvaa tarjoilijoiden ja kokkien välisen kommunikaation puutoksen (ks. Kylmällä puolella 15-30 min seisovat annokset) Ja KAIKKI leivokset tulevat valmiina. Ehkä voi olla, että odotukseni olivat vain liian korkealla.
Onneksi Antin työkaveri lupasi viedä meidät Georgialaiseen ravintolaan. Hän kehui ruokaa ainutlaatuiseksi makuelämykseksi. Kaiken lisäksi hän lupasi kokata meille ensi sunnuntaina kotonaan venäläisiä perinneruokia. Tällaista olin odottanut kokevani, hyvin siis kävi.
Jos ei muuta, niin ainakin "veitsi pysyy terävänä" seuraavia koitoksia varten vaikka pilkkoisin seuraavat 6 viikkoa vihanneksia ja hedelmiä. Nopeus ja varmuus kasvaa, reseptiikkaa voin lukea vaikka kokkikirjasta jonka otin mukaan.
Ehkä olisi pitänyt opiskella vähän ahkerammin venäjän kieltä. Toivotaan, että uudet tuulet puhaltavat viimeistään aamupala/ala-carte vuorossa. All glory.

Location:Балтийская ул.,Pietari,Venäjä

Pics

Location:St. Petersburg, Russia

Palace bridgen menoa ja meininkiä.

Tämän osion blogista tarjoaa gloryhuntereista Jan Hainari. A.k.a. Savonlinnan lehdistön lemmikki, kohtalainen keulakokki ja tod.näk tuleva Mcdonaldsin tähti.

Mutta siirrytään ihan asiaan. Olen töissä palace bridgessä, se sijaitsee noin tunnin matkan päässä narskayasta, paikasta jossa asumme. Hotellilla on viisi tähteä ja pienen kierroksen jälkeen en ihmettele syytä. Kuntosali fitness.ru tarjoaa nimittäin vaikka minkälaista variaatiota jokaiseen kuntoilun nälkään. Jälkeenpäin voi suunnata kylpylään valitsemaan vaihtoehtonsa kahdeksasta eri saunasta.
Ensimmäisenä kun astuu ovesta sisään joutuu viilaamaan id-korttia, jotta saa avaimet pukkariinsa. Sen jälkeen pukkariin vaihtamaan kuteet ja menoksi keittiöön. Sitten tulee luettelona työpisteet;
Alakerrasta löytyy vihanneskylmiö, josta tavarahissillä kaikki lähetetään ylös.
Ennen varsinaista keittiötä on kaksi huonetta, lihankäsittelyhuone ja vihannestenpesuhuone. Sitten tullaan varsinaiselle kylmälle puolelle, pitkälle pöydälle josta löytyy vihannesleikkurit sun muut. Plus kaikenmaailman kallan laitteet. Lämpimällä puolella en ole käynyt, mutta isolta sekin näyttää.
Työmoraali ja käytös on kyllä jotain ihan muuta kuin oletin. Kaikki kättelevät toisensa päivän aluksi ja sen päätyttyä, läppä lentää. Mutta! Töitä silti tehdään antaumuksella. Kaikki ovat olleet tosi avuliaita ja saan sellaisen kuvan, että he haluavat että opin. Henkilökunnalla on oma kanttiini, jossa taukoillaan ja syödään. Esivalmistustaso on millainen sen pitääkin olla parhaimmillaan n700 hengelle. Nyt on tosin käynyt vain 350 parhaimmillaan. Toisin kuin monessa paikassa suomessa, täällä tehdään aika paljon itse. Kuorimiset sun muut.
Noh toivotaan, että Lämpimällä puolella tämä jatkuu. 3 viikkoa lounasvuorossa, 2 aamupalavuorossa ja 3 ala cartessa. Suunnitelmatkin
Tavoitteiden kanssa tehtiin valmiiksi tuloani ennen. Jokaista osa-aluetta varten. Suuri kiitos siitä työtovereille, mutta kuten aiemmin sanoin... Enpä hirveästi kiittele suomen päätä siitä,että lähetitte meidät huonolle seudulle asumaan. Katotaan mitä käy kun joutuu 11 jälkeen töistä tänne tulemaan :D kiitos mahdollisuudesta tosin.
All glory to the gloryhunters, pahoitteluni muille gloryille siitä, että karsin streetcrediä blogistamme.

Location:Балтийская ул.,Pietari,Venäjä

A week after arrival

Hengissä vielä, muutamia kuumottavia hetkiä lukuunottamatta emme ole tulleet vielä rullatuksi.

Viikonloppuna pääsimme tutustumaan törsääjien mekkaan, Nevsky Prospekt- kadulle. Lauantaina meno meni lähinnä mestojen tsekkailuksi, ja iltapuhteeksi söimme viiden tonnin illallisen, all glory. Seuraavana päivänä kuitenkin ryhdistäydyimme, kun löysimme uuden ostoskeskuksen, joka oli varsinainen kultakaivos. Löytyi New Yorkeria, Shoeboxia, ynnä muita lännen lahjoja venäjänmaalle joka johti loppupeleissä pienimuotoiseen budjettivajeeseen jokaisen gloryhunterin rahastossa

Ruokailimme hieman syrjempää löytyneessä raflassa, jossa tuli syötyä esim. Kulta-ahventa, all glory. Ruokailun päätteeksi saimme pajauttaa shishasta makutupakkaa (makuina kookos/ananas?). Jan sai kuitenkin levottoman kuumotusfiiliksen kyseisestä doupista, ja alkoi sekoilla sanoissaan ja käyttäytyä agressiivisesti.

all glory to the gloryhunters.

Location:ул. Метростроевцев,Pietari,Venäjä

Gloryhunters

Matka Pietariin sujui varsin kuumottavissa tunnelmissa, päällimmäisenä tunteina paniikki ja pelko. Bussimatkaa ei todellakaan voinut kutsua miellyttäväksi, koska tiemeininki oli rajan toisella puolella hetkittäin jopa liian kuumottavaa. Kun saavuimme pitkän matkan jälkeen vihdoin bussiasemalle Pietariin, tunnelma oli helpottunut ja onnellinen.
Lunta satoi hiljalleen ja hän osoitteli takaluukkua sen kummemmin meitä auttamatta tai sanaakaan puhumatta. Luukku losahti kiinni ja varsin vauhdikas ajo hostelliin alkoi.

Huoneet olivat kuitenkin suht siistejä pieniä pinta- ja kosteusvahinkoja lukuunottamatta, ja suihkusta tuleva kuuma vesi lämmitti mieltä kummasti. Kun olimme asettuneet kodiksi, päätimme vielä lähteä pienelle happihyppelylle etsimään paikallista syöttölää. Pitkään ei onneksi tarvinnut matkata kunnes löysimme tutun ja turvallisen pikaruokaketjun. Ahdettuamme navat täyteen LIEVÄN kielimuuriongelman jälkeen, lähdimme suuntaamaan kaupan kautta takaisin hostelliin. Marketista nappasimme vielä iltasnäcksejä ja pullovettä mukaamme ja seuraavan yön nukuimme varsin levollisesti, alkupäivän kuumotukseasta huolimatta. Seuraavana päivänä olisi tiedossa metroverkostossa sekoilua, joten hyvät unet olivat tarpeen. All glory.
- Gloryhunters

Location:St. Petersburg

Gloryhuntereiden blogitestaus

Tosiaan, Venäjänreissun brieffaus käynnissä ja saatii äsken pädit näppiin.
Testataan laitteita ja selvitellään asiat siihen kuntoon, että Venäjällä ei tarvitse pelätä.

- Posted by Gloryhunters

Location:Ääslinna

iPadi kainaloon ja pietariin :)

Testaillaan iPadia Pietarin reissua varten :)
Posted by Ansku, Reija ja Vexi

Pätin opetteluva

Kyllä tämä tästä Pietarista blogia!


- Posted using BlogPress from my iPad

Reissu Helsinkiin matkamessuille
Lähdimme perjantaina 20.1.2012 aamulla klo 06.00 reissaamaan bussilla kohti Helsinkiä. Matkassamme oli mukana tarjoilu-, kokki- ja matkailualan opiskelijoita. Matkamme alkoi väsyneesti kohti Kuorttia, jossa pysähdyimme klo 08.00 puoleksi tunniksi kahville. Sen jälkeen matkamme jatkui hieman virkeämpänä kohti Helsinki-Vantaa lentokenttää. Aika kului nopeasti bussissa elokuvaa katsellessa ja aamupalaa syödessä.

Saavuimme Helsinkiin klo 10.30. Tutustumiskohteina oli Helsinki-Vantaa lentoasema, Amica-messukeskus sekä Stockmann Herkun suurtalouskeittiö.
Klo 13.00 kiertely matkamessuilla alkoi. Ihmisiä oli erittäin runsaasti, mutta se ei estänyt meitä hakemasta esitteitä ja karttoja eri pisteiltä. Ja esitteitä kertyikin erittäin runsaasti..



Fiilikset oli hienot paluumatkalla ja matkasta jäi todella mukava maku !



-11MPT/MV-

Kolmen linnan loppiaistapahtuma! : )

Järjestimme 10 - ja 11MPT/MV oppilaiden + eräkokkien kanssa Loppiaistapahtuman Olavinlinnassa ja Savonlinnan maakuntamuseolla. Paikalle saapui paljon väkeä, niin suomalaisia kuin venäläisiäkin. Loppiaistapahtumassa oli erilaisia aktiviteettejä mm. Kasvomaalausta, askartelua, pelejä, ennustusta, ratsastusta ja tottakai syömistä ym. hauskaa tekemistä.Päivän aikana tapahtui myös ortodoksinen vedenpyhitys. Ristisaatto alkoi kirkkoherra Bogdan Grosun johdolla. Riihisaaressa poltettiin myös loppiaiskokko.


Toivottavasti kaikki nauttivat päivästä :)