keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Hei, Jan tässä. Tosiaan tässä haikein mielin on pakattu kamat laukkuun ja lähtö olisi edessä. On kyllä ollut sellainen seikkailu, että tulen muistamaan sen vielä pitkään. Alku oli tietenkin hankalaa ja töissä oli hieman yksitoikkoista, mutta kun uudet tuulet alkoivat puhaltaa ne puhalsivat loppuun asti. Opin uutta ja kertasin vanhaa.

Pietarin kaupunki tarjosi paljon tekemistä ja kokemista kulttuurin ja viihteen muodossa. Seikkailut aamuun asti jäivät päällimmäisenä mieleen. Metrolla oli mukava ja kätevä kulkea. Ihmiset olivat ystävällisiä, vaikka oletin jotain aivan muuta isossa kaupungissa. Ennakkoluuloni venäjää ja venäläisiä kohtaan on murskattu.

Kolmaskin kuukausi olisi mennyt ihan helposti. Työkaverit tekivät oloni kotoisaksi reiluudellaan ja ystävällisyydellään. Heistä ja yhdessä vietetystä ajasta jää lämpimät muistot mieleen.

Rohkeutta, nöyryyttä ja avoimuutta uutta kulttuuria kohtaan mielestäni tarvitsee jokainen ulkomaanmatkaaja ja työharjoittelija. "maassa maan tavalla tai maasta ulos". Pientä ripausta maalaisjärkeä lukuunottamatta.

Dos vidanya Pietari, tulee ikävä, varmasti palaan joskus takaisin.

ALL GLORY


- Gloryhunters

maanantai 21. toukokuuta 2012

Glorious experience!

Haloo haloo, täällä Antti raportoi viimeistä kertaa! Pari kuukautta sujunut nopeasti ja työskentely on maittanut Kaisun luettelemista kulttuurieroista huolimatta, työporukka on ollut mainiota ja olenkin saanut useita ystäviä täältä. Perjantaina loppuivat työt ja nyt on muutama päivä vapaa-aika ennen Suomeen lähtöä.

Eilen kävimme työkaverini Alecin kanssa katsastamassa Pietarinhovia, joka on siis edesmenneiden tsaarien kesäpalatsi. Jättimäiset puutarhat ja uskomattomat suihkulähteet hivelivät silmää aivan Suomenlahden läheisyydessä sijaitsevassa kompleksissa. Päivä oli polttavan kuuma ja talsimme nelisen tuntia puutarhoissa ja rannalla, joka johti siihen että lähtiessämme jokainen oli väriltään punaisen kärventynyt. Ohessa myös muutamia kuvia hovista.

Illasta lähdimme Sokos Hotel Vasiljevskiin, jossa järjestettin kekkerit Olympia Gardenin sali -ja keittiötyöntekijöille hyvin sujuneen myynnin ja positiivisen asiakaspalautteen ansiosta. Muutkin gloryhunterit tapasivat työkavereitani ja ilta vierähti rattoisasti, niinkuin yleensä juomatarjoilun ollessa ilmaista, köhh. Ennen Narvskayalle paluuta kävimme vielä pienellä yöllisellä kävelyllä ympäri Vasiljevskin saarta.

Tänään olisi vielä muutamia ostoksia suoritettavana, ja loppuviikko menee kamojen pakkauksen, asioiden hoitamisen ja työharjoittelun arviointien merkeissä. Kaupunkia tulee ikävä, mutta vielä enemmän sen asukkaita ja ihmisiä joihin on enemmän tutustunut. Olen saanut useita hyviä ystäviä ja täytyy sanoa että kaikki ennakkoluulot on murskattu, lupaan palata Pietariin vielä uudestaan. Matkailu avartaa, all glory.


- Antti, Gloryhunters

Location:St. Petersburg, Russia

perjantai 18. toukokuuta 2012

Kiitos ja kumarrus


Noniin, viimeisiä viedään. Täällä Kaisu kirjoittaa mitä luultavimmin viimeiset kuulumiset Pietarista.

Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet Vasilievskyn keittiössä. Luultavasti yksi tähänastisen elämän hämmentävimpiä kokemuksia... Keittiötyöskentely eroaa valtavasti Suomen vastaavasta meiningistä! Valmista tavaraa ei täällä juurikaan näe, lähes kaikki tehdään itse; keittiössä on esimerkisi oma teurastaja ja lihamestari. Kaikki kokkimme suhtautuivat työhönsä suurella intohimolla ja ammattiylpeys huokuu läpi työskentelystä.

Paljon oli toki myös sellaista, jota kovaan työntekoon tottunut suomalainen ei aina jaksanut ymmärtää. Työtahti saattoi ajoittain olla hyvinkin verkkaista, eikä tauoissa kitsasteltu. Hotellissa työskenteli erikseen myös tiskareita, jotka hakivat keittiöstä likaiset astiat ja toivat puhtaita tilalle. Heidän toimenkuvaansaa kuului tiskauksen lisäksi myös keittiön siivous, laitteiden pesu, sekä roskien ja pahvien vienti. Eipä tarvinnut meikäläisen tiskikoneeseen koskea tämän harjoittelun aikana..

Välillä tuntui myös turhauttavalta, koska asioita ei aina hoidettu kettiössä järkevimmällä mahdollisella tavalla. Työnjako oli aina kirjoitettuna päivittäin paperille, eikä siitä juurikaan poikettu. Työnorganisointi ei tainnut olla ihan tuttua kaikille keittiössä työskenteleville kokeille, sen verran hurjan näköistä oli touhu ajoittain, kun iski pienimuotoinen sesonki keittiöön. Myös ruoan säilytys ja yleinen hygieniataso sai aikaan suurta ihmetystä useammin kuin kerran..

Ruoka oli keittiössämme kuitenkin todella hyvännäköistä ja makuista, ja vaikka en keittiössä ehtinyt viettää kahta viikkoa enempää, pääsin silti näkemään runsaasti uusia menetelmiä, raaka-aineita ja tekniikoita.

Tänään sain viimeisen päivän kunniaksi ihanan kukkapuskan, lahjuksia ja mielettömästi mieltäylentävää palautetta. Keittiömestarimme piti kaikenlisäksi puheen, jota siinä sitten pala kurkussa kuuntelin samalla kun muut kokit seisoivat rivissä ja taputtivat. Sain vielä runsaasti pusuja ja halauksia meidän supersöpöiltä kokkipojilta, joten ei voinut jäädä muuta kuin superhyvä fiilis tästä työharjoittelusta.

6 päivää ja oltaiskin jo sitten kotimatkalla... Tosi haikealta tuntuu, vaikka tottakai on jo ihan kiva päästä kotiin. : )

All glory.
Kaisu from
Gloryhunters

Location:Балтийская ул.,Pietari,Venäjä

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Palace bridgestä päivää

Jan tässä taas.
Noniin, kun sinne lämpimälle puolelle pääsi, niin alkoi kiinnostuskiikareilla näkymään jo motivaatiota horisontissa. Olen enimmäkseen ollut vastuussa pastoista, keitoista ja lisäkkeistä, mutta olen myös päässyt paistamaan pihvejä ja laittamaan esille annoksia Dans Le Noiriin.
Dans Le Noir on siis ravintola, jossa joutuu luottamaan vain makuaistiin, sillä ravintolassa ei ole lainkaan valoja. Lähes kaikki tarjoilijat ovat sokeita.

On sitä kylmälläkin ala-carte puolella tultu myös käytyä, mukavaa on ollut. Vaihtelu virkistää. Vielä viikko ja takaisin Suomeen :)


- Gloryhunters