perjantai 18. toukokuuta 2012

Kiitos ja kumarrus


Noniin, viimeisiä viedään. Täällä Kaisu kirjoittaa mitä luultavimmin viimeiset kuulumiset Pietarista.

Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet Vasilievskyn keittiössä. Luultavasti yksi tähänastisen elämän hämmentävimpiä kokemuksia... Keittiötyöskentely eroaa valtavasti Suomen vastaavasta meiningistä! Valmista tavaraa ei täällä juurikaan näe, lähes kaikki tehdään itse; keittiössä on esimerkisi oma teurastaja ja lihamestari. Kaikki kokkimme suhtautuivat työhönsä suurella intohimolla ja ammattiylpeys huokuu läpi työskentelystä.

Paljon oli toki myös sellaista, jota kovaan työntekoon tottunut suomalainen ei aina jaksanut ymmärtää. Työtahti saattoi ajoittain olla hyvinkin verkkaista, eikä tauoissa kitsasteltu. Hotellissa työskenteli erikseen myös tiskareita, jotka hakivat keittiöstä likaiset astiat ja toivat puhtaita tilalle. Heidän toimenkuvaansaa kuului tiskauksen lisäksi myös keittiön siivous, laitteiden pesu, sekä roskien ja pahvien vienti. Eipä tarvinnut meikäläisen tiskikoneeseen koskea tämän harjoittelun aikana..

Välillä tuntui myös turhauttavalta, koska asioita ei aina hoidettu kettiössä järkevimmällä mahdollisella tavalla. Työnjako oli aina kirjoitettuna päivittäin paperille, eikä siitä juurikaan poikettu. Työnorganisointi ei tainnut olla ihan tuttua kaikille keittiössä työskenteleville kokeille, sen verran hurjan näköistä oli touhu ajoittain, kun iski pienimuotoinen sesonki keittiöön. Myös ruoan säilytys ja yleinen hygieniataso sai aikaan suurta ihmetystä useammin kuin kerran..

Ruoka oli keittiössämme kuitenkin todella hyvännäköistä ja makuista, ja vaikka en keittiössä ehtinyt viettää kahta viikkoa enempää, pääsin silti näkemään runsaasti uusia menetelmiä, raaka-aineita ja tekniikoita.

Tänään sain viimeisen päivän kunniaksi ihanan kukkapuskan, lahjuksia ja mielettömästi mieltäylentävää palautetta. Keittiömestarimme piti kaikenlisäksi puheen, jota siinä sitten pala kurkussa kuuntelin samalla kun muut kokit seisoivat rivissä ja taputtivat. Sain vielä runsaasti pusuja ja halauksia meidän supersöpöiltä kokkipojilta, joten ei voinut jäädä muuta kuin superhyvä fiilis tästä työharjoittelusta.

6 päivää ja oltaiskin jo sitten kotimatkalla... Tosi haikealta tuntuu, vaikka tottakai on jo ihan kiva päästä kotiin. : )

All glory.
Kaisu from
Gloryhunters

Location:Балтийская ул.,Pietari,Venäjä

1 kommentti:

  1. Huuuu Kaisu!
    Kyynel silmässä luen tarinaasi. Kirjoituksestasi huokuu osaaminen ja oppiminen!
    Kerrassaan hienoa kuulla monipuoliset kokemuksesi. Ei voi kuin olla onnellinen puolestasi!
    Kimmo

    VastaaPoista