torstai 25. huhtikuuta 2013

Suomi-infoa tsekeille

Pidetään matkailunopiskelijoiden kanssa Suomi-infoa tsekkiläisille.




Näytetään erilaisia esitelmiä powerpointilla, kerrotaan kaikkea Suomesta ja suomalaisista, kuunnellaan suomalaista musiikkia ja nauretaan oudoille suomalaisille jutuille.

Aluksi jännitti mutta kyllä se siitä helpotti..



Fiilikset on hyvät ja hauskaa oli, hyvä mieli jäi tästä tapaamisesta.







sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Nyt niitä viimeisiä tosiaan viedään!

Viimeinen kokonainen työviikko takana ja nyt olisi edessä viimeiset kolme työpäivää. Tänään puhuttiin, että näinkö mikään työharjottelujakso olisi mennyt näin nopeasti! Kohta jo siis kuusi viikkoa takana ja edelleen tuntuu siltä, että vastahan me tänne tultiin.

Töissä on ollut vähän erilainen työviikko, sillä asiakkaita on ollut todella vähän. Johtunee ehkä siitä, että toista uima-allasta on remontoitu koko viikko. Ja ehkä remontti jatkuu vielä tällä viikolla, espanjalaiset tuntien... Olemme molemmat olleet sekä alhaalla allasbaarissa että pääbaarissa töissä. Ensi viikko on paluu lähtötilanteeseen ja saamme tehdä samat työvuorot. Huippua! On ainakin joku, jolle puhua. Manageri oli muiden vähäisestä keskustelusta sitä mieltä etteivät he puhu tarpeeksi englanti, jotta voisivat kommunikoida siten meidän kanssamme. Toisaalta ihan ymmärrettävää, mutta kuitenkin.. Viime viikolla kävi joku tarkastaja ja koko hotelli oli aivan sekaisin. Mekin puunasimme baareja jo monta päivää ennen tarkastajaa, joka ei kuitenkaan baareissa vieraillut. Oli syynännyt tarkkaan vain ravintolan keittiön.
Lähes jokaiset espanjalaiset asiakkaat sujuvat jo ongelmitta! Ollaan erittäin ylpeitä itsestämme :D
Monet asiakkaat ovat edelleen kiinnostuneita meistä ja järkyttyvät kun kerromme puhuvamme 5-6 kieltä. Hekun puhuvat joko espanjaa tai englantia, ainoastaan!

Viikonlopun olemme viettäneet rannalla maaten, rentoutuen ja ottamalla viimeisetkin auringonsäteet ja lämmönrippeet talteen ennen kylmään Suomeen paluuta! Ei kyllä se kylmyys houkuta kumpaakaan yhtään, mutta liian monia asioita on ikävä. Ihana siis palata kotiin. Ei katulaattoja, joiden välistä kuravedet roiskuu päälle, ei miljoona kertaa päivässä soivia kirkonkelloja, ei yötäpäivää naapurien räkyttäviä koiria eikä varsinkaan torakoita! Siinä nyt ehkä suurimmat ärsytykset :D

Blogin kommentoijalle, mysteeriselle V:lle, yritämme saada kysymykseen vastausta ensi viikolla ja kerromme sen siis sinulle kun pääsemme Suomeen! Voi myös olla ettemme saa koskaan vastausta, koska hirmu usein he eivät ymmärrä, mitä yritämme kysyä... Liekö kyse siitä, että kysymme vaikealla tavalla vai eikö ne oikeesti ymmärrä meitä :D tietäisittepä vaan, kuinka monta kertaa ollaan siihenkin asiaan turhauduttu!

Kohteesta ei muuta raportoitavaa. Riina ja Miira kiittää ja kumartaa! Kiitos kuudesta viikosta!

Miira ja Riina, 14.4.2013, Benalmadena







sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Viimeisiä viedään!

Meidän viimeinen kokonainen työviikko alkaa huomenna ja meillä on enää kahdeksan työpäivää jäljellä! Mihin kuus viikkoa on kulunut?

Meillä on taas yksi jännittävä ja työntäyteinen työviikko takana. Työntäyteinen ehkä sen takia, että on ollut tosi sateinen viikko ja silloin on aina enemmän asiakkaita. Etenkin iltavuorot on ollu ihan hulluja! Hauskaa on kuitenkin riittänyt ja se on pääasia! Maanantaina saimme kaksi uutta työkaveria, jotka palasivat kesälomilta. Toinen heistä on todella mukava, vaikka ei paljon puhukkaan. Auttaa aina tarvittaessa ja naureskelee meille muille hulluille työntekijöille :D Toinen on hieman ärsyttävä, sillä hän vaan tiuskii meille ja tuntuu ettei pidä meitä oikein missään arvossa. Olemme hänelle vain harjoittelijoita. Hyvä, jos apua uskaltaa häneltä kysyä... Tämä ei meidän menoa ole kuitekaan haitannut!
Yksi työkavereistamme on innokas oppimaan suomea! Melkein jokaisen lauseen jälkeen on kysymässä, miten se sanotaan suomeksi. Kaikki pitää myös kirjoittaa lapulle, josta niitä sitten yhdessä opetellaan. On ollut ihana opettaa jollekkin suomea, kun he epätoivoisesti ovat viimeiset viisi viikkoa yrittäneet opettaa meille espanjaa... Kai meistä on oppijoiksi, sillä espanjankieliset asiakkaatkin ovat kehuneet, että ollaan hyviä kun ymmärretään heitä! (Osaamme jo tehdä helpoimmat tilaukset espanjaksi ja ymmärrämme espanjan kielisistä ruokalistoista yleisempiä sanoja.) Voisihan sitä ymmärtääkin, jos he kaikki jaksaisivat puhua rauhallisesti ja kunnolla artikuloiden. Muuten ei tule hommasta mitään :D ja edelleen elekieli on monen tilanteen pelastus.
Muuten meillä on mennyt töissä oikein mukavasti ja kauhulla jo odotamme vajaan kahden viikon päästä jätettäviä hyvästejä. Tänne on kyllä pakko tulla uudestaan! Harmi ettei Suomalaiset matkanjärjestäjät tee kyseiseen hotelliin matkoja.. Kuulimme muuten myös, että Englannista kahden hengen viikon matka, all inclusivena maksaa vaan 150 puntaan!! Ilmankos samat pariskunnat käyvät täällä noin 2-4 kertaa vuodessa.

Kun olemme niin hyviä omatoimimatkailijoita, niin otimme metron alle ja menimme perjantaina töiden jälkeen Malagaan shoppailemaan (taas). Jäimme kuitenkin väärällä pysäkillä pois, ja sompailimme pitkin Malagan keskustaa Primark-kauppaa etsien.. Se on kyllä jokaisen naisen taivas! Koko ilta vierähti siellä ja rahat tuhlattuamme palasimme häntä koipien välissä kotiin. Sillä lauantaina oli edessä jännittävä päivä ja aikainen herätys...

Lauantai aamu alkoi vaille seitsemän, olimmehan lähdössä mummomatkalla Gibraltarinsalmelle. Bussi täynnä saksalaisia vanhuksia villasukat jaloissaan ja kävelykeppeineen, ja me, pienissä kesävaatteissa! Siinä oli papoilla pokassa pitämistä.. Onneksi on tullut saksaa opiskeltua, sillä englanninkielinen selostus oli todella epäselvää.
Perille päästyämme englanninkielisellä ryhmällä oli pari tuntia vapaa-aikaa ostosten tekemiseen (Gibraltar on verovapaa alue). Siellä oli kuitenkin aika kallista, sillä kaikki hinnat olivat punnissa ja paikasta riippuen euromäärä oli 1.4- 2 kertaa kalliimpi.
Shoppailumme jälkeen oli vuorossa puolentoista tunnin minibussiajelu nähtävyyksiä kiertäen. Onneksi bussikuski puhui melko selvää englantia ja jossei muuta, niin nauroimme mukana aina silloin kun englantilaisetkin! Kävimme katsomassa Gibraltarin ensimmäistä majakkaa ja samalla suurinta moskeijaa. Sitten oli vuorossa pikkuteitä pitkin ajelua ylös vuorille ja jotain luolaa katsomaan. Ei meille oikein selvinnyt, mikä luola se oli, mutta siellä järjestetään paljon konsertteja paikan hyvän akustiikan takia! Luola muistutti tippukiviluolia?? Tärkeimpänä nähtävyytenä kuitenki oli ne hurmaavat hännättömät apinat! Niitä elää siellä vuorella 200-250kpl ja joku paikallinen järjestö käy ruokkimassa niitä etteivät ne lähde etsimään ruokaa asutuksen parista. Omalla tapaa ne olivat myös pelottavia, koska ne saattavat purra, jos niitä ärsyttää :D

Kohteesta ei tällä kertaa muuta raportoitavaa! Ainiin, meillä on seinänaapureiden vihat niskoilla, kun pidämme kuulemma melua... Heillä tv pauhaa pitkin yötä ja koirat haukkuvat yötäpäivää...

Miira ja Riina 7.4.2013, Benalmadena














keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

8-viikko


Tämän viikkoa meillä on käynyt vierailemassa kahdeksasluokkalaisia.
Vierailijat koostuivat savonlinnan, sulkavan, punkaharjun ja kerimäen oppilaista. SAMIn opiskelijat esittelivät eri koulutusaloja koko koulun voimin.
Matkailupuolen opiskelijat järjestivät oppilaille erilaisia tietovisoja maantietoon liittyen. Oppilaat selvisivät kisailuista hyvin. Vähän oli maantieto ehkä hakusessa. Seuraavaksi kuvia viikolta




















- Posted using BlogPress from my iPad

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Viimestä työviikkoa viedään !

Terveiset vielä täältä Pietarista!Päivitykset ovat olleet vähäisiä johtuen pääosin netin toimimattomuudesta.Nettitikku toimi aluksi, mutta jostain syystä ei enää. Mulla on ollu 10-18 vuoroa viimeset viisi viikkoa ja kämpillä olen ylensä vasta puoli kahdeksan aikoihin. Kunon siinä kauheassa väenpaljoudessa kotiin päässyt, niin ei tee mieli mihinkään lähteä.Nyt voi jo vähä hengähtää kun on enää kaksi päivää työtä jäljellä :) Aamiaisvuorot ovat onneksi taakse jäänyttä elämää. Olen ollut a la carten mice en placessa nyt muutamia viikkoja. Aamusin on lista, mistä katotaan mitä tehdään. Vuoropällikko tai joskus joku kokeneemmista kokeista sanoo mitä pitää tehdä, joskus saan jopa itse päättää. Olen valmistanut enemmän kylmiä ruokia, mutta esim. borssikeittoa, sipulikeittoa ja strokanovia olen tehnyt. Pääsin myös tutustumaan show kitcheniin parina päivinä. Siellä siis nostetaan annokset. Sain erittäin hyvää englanninkielistä(mikä on ihme) opastusta siellä ka sain laittaa itsekin esille annoksia asiakkaille, että semmosta..Sinne kun ei harjottelijoita niin vaan päästetä, niin täytyy kai olla tyytyväinen.Aika hierarkista muutenkin tämän keittiön touhu on.
Työtä on ollu edelleen riittävästi ja paljon ei työpäivän aikana juuri ylimäärästä kerkeä puhumaan. Hyvä että saa työhön liittyvät asiat selviyettyä. Yksi työkaveri Oleg kutsui minut perheensä luo kylään ja olen käynyt siellä jo pari kertaa. Pieni koti, paljon lapsiaja onnellinen perhe.Kun olen jaksanuut olen käyny myös toisten ystävieni luona, heidät tunnen jo vuosien takaa.Muutoin vähäinen vapaa aika on mennyt voimia keräillessä.Nyt kuitenkin on tiedossa melkein viikko omaa aikaa, ennenkuin palaamme. en aio kämpillä vanhentua:)
T Sari


- Posted using BlogPress from my iPad